Herkullista luomua blogi

KategoriaOH Luomuruokatukku

Kohti täydellistä ruokakaappia – osa 1

Laatua ja helppoutta elämään – kuivatuista vihanneksista!

Aloittaessani työt vajaat pari vuotta sitten tukussamme tarkastelin uusin silmin monia tukkumme tuotteita. Oli suuri ahaa-elämys ymmärtää, että inkamarja onkin monia jälkiruoka-annoksia ihastuttanut kirpsakka ananaskirsikka, ja että pelkkänä mausteena pitämääni kurkumaa käytetään vahvana antioksidanttina esimerkiksi smoothieihin. Jotkin tuotteet päätyivät mullistamaan myös omaa arkeani, sellaisetkin, joita en olisi kuvitellut alunperin ruokakaappiin laittavani, tai joiden olemassaolostakaan en aiemmin tiennyt.

Uusista tuttavuuksista ja vanhoista klassikoista inspiroituneena aloitammekin tekstisarjan, jossa rakennetaan täydellistä ruokakaappia. Tiedättehän, sellaista jonka varaan voit luottaa: josta saat aina valmistettua jotakin niinäkin päivinä, kun et ehdi käydä kaupassa. Monesti kaikkea muuta löytyisi, mutta vihannekset puuttuvat, ne kun ovat yleensä tuoretavaraa. Siksi keskityn ensimmäisessä osassa kuivattuihin luomuvihanneksiin, jotka ovat näppärä apu ja herkullinen lisä moniin ruokiin.

Sipuli on suomalaisen ruokakulttuurin kulmakiviä. Harvassa ovat reseptit patoihin, kastikkeisiin ja piirakoihin, joista sipulin umami-aromit uupuvat kokonaan. Suomi tuottaakin sipulia vuosittain 25 miljoonaa kiloa. Raakana kyyneleitäkin kirvottavassa arjen kulmakivessä on mm. C-vitamiinia, flavonoideja ja antioksidantteja. Kasvikunnan termistön puolella sipulit (Allium) eli laukat luetaan narsissikasvien yli tuhatlajiseen heimoon.

greens-266560_640

Sipulin pilkkominen on tunteita ja mielipiteitä nostattava teema, jota on sivuttu vuosikaudet Pirkka-nikseissä ja kahvipöytäkeskusteluissa. Sipulia tai veistä on milloin kasteltu veden alla, milloin pilkottu uimalasit tai kaasunaamari päässä. Uusimmat lukemani niksit ovat kehottaneet yksinkertaisesti käyttämään terävää veistä ja tekemään viiltäviä eikä niinkään pilkkovia liikkeitä. Kaikkea olen kokeillut, vain kaasunaamari pelasti itkulta, mutta tällainen suojautumisen aste tuntuu vähän liioitellulta piskuisen laukan ollessa kyseessä.

Tukussamme on valikoimissa aina Egyptistä asti tuotua kuivattua luomusipulia, johon ekologisten arvojen kannattajana suhtauduin aluksi vähintäänkin skeptisesti. Vasta kokeiltuani kuivattua sipulia ruoanlaitossa ymmärsin sen arvon. Hetken liotus vedessä ja pannulle  ei enää kyyneliä! Yksi kilo kuivattua sipulia vastaa kahdeksaa kiloa tuoretta, joten kalliiksikaan kuivattu luomusipuli ei lopulta tule. Morttelissa sai kuivasipulista hetkessä hienonnettua myös sipulijauhetta tai rouhetta tuomaan umamia ruokiin tarvittaessa. Mökillä, patikoidessa ja reissussa osaa arvostaa, kun saa käyttövalmista sipulia koska tahansa.

Kotona pidän myös pussillista tätä arjen auttajaa aina varalla. Jos kauppa ei ole kulman takana, ei sinne tarvitse sännätä vain parin unohtuneen sipulin takia (joita ei kaikkialta luomuna edes löydy), ja flunssan tai laiskuuden yllättäessä saa mukavasti kaappien antimista tehtyä keiton kotoa koskaan poistumatta. Vaikka tuoreita kotimaisia sipuleita tuleekin yhä ostettua pääasiallisesti, on kuivattu luomusipuli nykyään ehdoton osa kaappini vakiovarustelua.

Luomu sipuli, kuivattu lo-res 500pix

Toinen kuivakaappini uusi tulokas tukkumme valikoimista on aurinkokuivattu luomutomaatti. Miksi ihmeessä olen tähän asti maksanut maltaita epäekologisista ei-luomulaatuisista aurinkokuivatuista tomaateista, joissa makua tuo lähinnä käytetty halvin oliivi- tai auringonkukkaöljy sekä mausteet? Tomaatit käytettyään jäljellä on öljy, jota pitää imeyttää paperiin ja heittää biojätteeseen (öljyähän ei viemäriin saisi kaataa kuin pieniä määriä tukkeutumisriskin vuoksi!), tai käyttää ruoanlaitossa sen laatuun kohdistuvista epäilyksistä huolimatta. Sekä tietysti se purkki kansineen, tiskausta ja kierrätystä odottamassa. Ei enää! Olen hurmaantunut aurinkokuivatuista luomutomaateista, joissa maistaa aidosti auringon jokaisen säteen ja hitaan lempeän kypsymisen makeuden.

Tomaatit ovat kuivatavaraa, eli ne kulkevat helposti ja kevyesti mukanasi mihin vain. Kiehuvassa vedessä hetken virottuaan voi tomaatit lisätä ruokaan, suolaisen tomaattinen liotusvesi sopii hyvin ruoanlaittoon makua antamaan. Ruokavaliostaan tarkkaa ilahduttaa, ettei näiden tomaattien mukana tule holtittomia määriä öljyä. Halutessaan voi tomaatit toki itse laittaa laadukkaaseen oliiviöljymarinadiin yrttien, valkosipulin ja mausteiden kera, marinadi säilyy jääkaapissa viikon verran – tai näin olen muiden ohjeista lukenut, ja itse syönyt aivan tyytyväisenä useammankin viikon öljyn syleilyssä viihtyneitä tomaatteja.tomatoes-320860_640

Entä mitkä ovat teidän ruokakaappinne kulmakivet tai luottotuotteet joita kaapissa on aina? Kerro täällä tai luomuruokatukun Facebook-sivulla, me arvomme kaikkien 19.12. mennessä kommentoineiden kesken herkullisen paketin Biologicoils-chilioliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa sekä tietysti aurinkokuivattuja luomutomaatteja sekä kuivattua sipulia!

Luomuöljyjä

Vegaaniturismia ja messu-kuulumisia: Nordic Organic Fair 2014

Lumi! Kuulutko sinä niihin, jotka loskaa potkien haaveilevat Malagan auringosta, vai huomaatko omituisen hymynkareen hiipivän kasvoillesi aamubussissa hiutaleiden liimautuessa ikkunaan? Itse olen ehdottomasti jälkimmäistä kastia, ainakin kenkien kastumiseen ja hihoista sisään puhaltavaan puhuriin asti. Kirkkaus ja valo tuntuvat taivaan lahjalta syksyn pimeyden keskellä, eikä edes kylmyys tunnu yhtäkkiä aivan niin luihin ja ytimiin asti kaivautuvalta.

Vielä viikko sitten olin varsin toisenlaisissa tunnelmissa näihin aikoihin, tarkemmin sanottuna Kööpenhaminassa, hypistelemässä alennuskorien vinyylilevyjä, ihmettelemässä tanskalaisia luomuherkkuja ja maistelemassa kaupungin ravintoloiden antimia. Köpis oli tällä kertaa ensimmäinen etappi matkalla Etelä-Ruotsiin luomumessuille, jotka järjestettiin Malmössä nyt kolmatta kertaa. Suomen suuriin etäisyyksiin tottuneelle tuntuu käsittämättömältä, että kahden maan väli taittuu mukavasti junassa reilussa varttitunnissa ja monet pendelöivät maasta toiseen päivittäin!

Kööpenhaminassa kävin kokeilemassa tällä kertaa ihanaisten Nørrebron falafel-rullien lisäksi (näitä voi metsästää vaikkapa Nørrebrogaden varrelta, huokeasti ja hummuksen kera tietysti) paria itselleni uutta kahvilaa. Café N  sijaitsee viihtyisän Blågårdsgaden varrella ja tarjoilee erilaisia kasvisruokia aamiais-croissanteista keittoihin ja täytteitä pursuaviin hampurilaisiin. Juotavaksi voi valita kaikkea tuorepuristetuista mehuista kahveihin ja luomuoluisiin. Kahvilan sisustus on rauhallisen hämärä ja istuintyynyt mukavan pehmoisia pitkän kävelyn jälkeen istuskeluun.

 

Hataralla tanskan kielen ymmärrykselläni valitsin ravintolan liitutaulun vaihtoehdoista vegaanisen brunssin, jota tarjoillaan aina pitkälle iltapäivään asti. Tämän jälkeen kävikin ilmi, että tiskillä oli myös englanninkielinen versio ruokalistasta. Brunssi sisälsi mm. paahdettua leipää, erilaisia hedelmiä, kikherne-omelettia ja toinen toistaan herkullisempia levitteitä. Tuorepuristetut inkiväärishotit tarjoiltiin jääpalojen kera 10 kruunun edulliseen hintaan. Mikäpä sopivampi täsmäisku vastustuskyvyn hyväksi ennen messuja, joissa kätellään päivän aikana kymmeniä ja taas kymmeniä ihmisiä pahimpaan flunssa-aikaan vuodesta!

 

Jos kahvilat tuntuvat omalle budjetille kalliilta, hitusen huokeammalla selviää, kun kahvin nappaa halvimmasta kulmakioskista ja leivonnaiset leipomosta mukaan puistonpenkillä nautittavaksi. Ei välttämättä ajankohtaista enää marraskuussa, mutta keväisen Kööpenhaminan kaduilla enemmän kuin suositeltava vaihtoehto! Osoitteessa Frederiksborggade 29 sijaitsee Naturbageriet-niminen pieni luomuleipomo, joka tarjoilee erikoisruokavalioisille soveltuvia leipomuksia. Näyteikkunassa on esillä suuri valikoima erilaisia makeita ja suolaisia leivonnaisia. Etsitpä sitten spelttileipää, raakaruokailijan kookostaatelipalloja tai gluteenittomia/sokerittomia leivonnaisia, kannattaa tänne poiketa! Naturbageriet toimii vuosien ammattitaidolla ja palvelua sai hyvin myös englanniksi. Tällä kertaa mukaan tarttui mm. kidneypapuja sisältävä gluteeniton ja vegaaninen suklaabrownie.

 

Toisen vegaanibrunssin nautiskelimme Kööpenhaminan keskustaa lähempänä sijaitsevassa Kalaset-kahvilaravintolassa, jonne oli suosiosta johtuen jonotettava paikkaa! Jonotus ei onneksi kestänyt kauaa ja kofeiininnälkäiset suomalaiset ohjattiin pöytään nimeltä kutsuen. Café Kalaset on pääkaduista kivenheiton verran kauempana, mutta Vendersgade 16:n kulmassa sijaitseva kahvila on ehdottomasti käymisen arvoinen! Kööpenhaminassa brunssi tarkoitti ainakin nyt käymissämme paikoissa lautasella pöytään tarjoiltua runsasta aamiaista, siinä missä Berliinissä kävijät ovat tottuneet petollisen notkuviin buffet-pöytiin. Kalaset’n brunssilautasesta nappasin kuvankin, vaikka kännykkäkamerani on jo parhaat päivänsä nähnyt… pahoitteluni! (Ja kahvistakin oli pakko siemaista heti vähän 🙂 )

Café Kalaset'n brunssilautanen

Kahvilan itse paahtamassa myslissä tulivat siementen maut soijajogurtin kera ihanasti esiin. Linssimuhennos ja paistetut perunat eivät tarjoiluhetkellä enää olleet kovinkaan kuumia, mutta maistuivat hyvin hummuksen ja muiden levitteiden kanssa. Jostain syystä tilausta ottaessa myyjä varmisti vielä kaksi kertaa erikseen, todellako haluan vielä yhden lisäespressoannoksen tuplaespressooni soijamaidolla.. Tietysti haluan!

Kahvinkulutuksen vähentäminen on suurena haaveena joulun selättämisen jälkeen, joulun suunnittelu taisi tukussamme alkaa tänä vuonna jo tammikuun puolivälissä. Tahti vain aikaistuu, parhaillaan joulun 2014 lisäksi hahmottelemme alustavasti jo seuraavaakin vuotta. Malmössä onneksi henkisen tonttulakin voi hetkiseksi riisua päästään ja keskittyä miettimään muitakin vuodenaikoja.

Natural Products Scandinavia ja Nordic Organic Fair -messut järjestetään yhdessä Malmön messuhallissa aina loka-marraskuun taitteessa. Ne ovat messuina pikkusisaren asemassa Lontoon vastaaville isommille messuille. Näytteilleasettajien listoja julkaistaan selailtavaksi jo kuukausia aiemmin, tällä kertaa kaukaisimmat tulijat taisivat olla Etelä-Amerikasta, vaikka pääfokus luonnollisesti lepää Ruotsin ja Tanskan markkinoilla messujen sijainnista johtuen.

Varsinaisista messutrendeistä ei tänä vuonna yksikään ollut ylivoimaisesti ylitse muiden. Gluteenittomuus, vegaanisuus, ympäristötekijöiden huomioiminen, laadun arvostus ja itsensä hemmottelu näkyivät yleisinä suuntauksina messuständejä kierrellessä. Ruotsalaiskollegat epäilivät, että Suomessa kuluttajat ovat vielä Ruotsiakin terveystietoisempia valinnoissaan – ja superfoodien leviämistä Hangosta Lappiin seuratessa tämän väitteen voin allekirjoittaa. Ruotsissa vegaanisuus on noussut valtavirtaan lisäten vegaanituotteiden suosion moninkertaiseksi viime vuosien aikana, samaa viestiä toivat myös monet saksalaiset toimijat. Vehnägluteenista tehdyt seitantuotteet jättävät gluteenitonta, prosessoimatonta tai raakaa etsivän terveystietoisen kuluttajan kylmäksi, mutta lihantuotannon ilmastovaikutuksista huolestunutta voi seitankebabin olemassaolo lämmittää. On haastavaa miettiä, mitkä tuotteet voisivat olla niitä, joita suuremmat yleisöt arvostavat. Mikä on se seuraava suuri trendi, ja mikä jää vain pienen porukan innostukseksi. Ravitsemusasioissa en usko yhteen totuuteen, sillä ihmiset ovat yksilöitä, erilaisia mieltymyksiltään, makutottumuksiltaan ja arvostuksiltaan. Erilaisia ja välillä ristiriitaisiakin ovat myös ihmisten eettiset näkemykset, kulutustottumukset, sekä ruokarajoitteet. Toiset suosivat kauraa ja ruista huomattuaan vehnän turvottavan, toisilla taas pienikin määrä gluteenia johtaa sairaalareissuun, mutta gluteenivapaa vehnätärkkelys sopii ruokavalioon. Ja toiset välttävät kaikkea liiallisesti prosessoitua, kun taas toiset metsästävät sitä täydellistä vegaanista vaahtokarkkia… Ja jossain näiden kaikkien kuluttajien välimaastossa luovimme me ruoka-alan ammattilaiset, haistellen trendejä ja pohtien tuotteiden katerakenteita. Näitä haasteita miettiessä voi onneksi messuilla tavata samojen ongelmien kanssa painiskelevia kollegoita ja vaihtaa kuulumisia, maistella raakasuklaita ja -jätskejä, tai siemaista kupin kauppojen hyllyille vasta matkalla olevaa yrttiteetä.

 

Tanskassa kateellisuudesta vihertyen katselin tavallisten ruokakauppojen tarjouskylttejä, joissa luvattiin luomutuotteet -30% alennuksella jokaisen viikon tiettynä viikonpäivänä. Hintatietoisuus leikkaa luomun kysyntää Suomessa suuresti. Toivottavasti tulevaisuudessa on toisin. Luomua arvostetaan suuresti suomalaisissakin kyselyissä, silti meillä luomu taapertaa 2% tienoilla markkinoista, siinä missä luku Tanskassa taitaa olla lähempänä viidesosaa! Ruotsi tippuu jonnekin välimaastoon. Huokaus! Lama-ajasta huolimatta luonnonmukaisuuden nimiin onneksi vannotaan enenevissä määrin, ja myös omassa tuttavapiirissä varsin odottamattomatkin tahot ovat siirtyneet hiljalleen enenevässä määrin luomu- ja lähituotantoa tukemaan. Messuilta poimimme useita mielenkiintoisia luomu-uutuuksia, joista toivottavasti tulevaisuudessa jotkut löydät myös oman lähikauppasi tai kaupunkisi luontaistuoteliikkeen hyllyltä.

Tervetuloa HERKULLISTA LUOMUA-blogiin!

Hauskaa, että löysit meidät! Avaamme elokuun aikana tänne HERKULLISTA LUOMUA-blogin. Blogin aihepiirejä ovat mm. herkulliset luomuruokareseptit, luomun tuotanto, tuoteuutuudet ja muut ajankohtaiset asiat. Tervetuloa seuraamaan meitä!