Herkullista luomua blogi

Tag - hyvinvointi

Ruusuista elämää ruusuviinietikalla

Ruusuviinietikka on ollut yllättäen tämän kesän ihastuttavimpia tuoksuja heti niittykukkien ja huumaavan suopursun tuoksuttelun jälkeen. Ja tämä lausunto tulee etikan hajun vihaajalta! Ruoanlaittoon ja iholle sopiva ruusuviinietikka on myös uskomattoman helppo valmistaa. Ruusujen kukkiessa yhä valtoimenaan onkin mitä parhain hetki kerätä pari kourallista ruusunlehtiä kauneudenhoitoa ja keittiötä varten. Vastaavalla reseptillä voit tehdä mauste-etikoita myös esimerkiksi tuoreista yrteistä ja valkosipulista. Lue alta, mihin kaikkeen ruusunlehdet sopivat!

Ruusunlehdet

Ruusuista kauneudenhoitoa

Omenaviinietikkaan uutetut ruusunlehdet sopivat sekä kauneudenhoitoon että keittiöön. Omenaviinietikka on nimittäin todellinen joka kodin ihmeaine, josta sekoitellaan makua ruokiin, tehoa siivoukseen ja kulautellaan vauhtia aineenvaihdunnalle. Harvempi tietää, että omenaviinietikka myös hemmottelee ihoa pehmentäen sitä, lievittäen kuivumista ja tuoden myös apua iho-ongelmista kärsiville.

Luomuomenaviinietikka sisältää paitsi kosolti vitamiineja, hivenaineita, aminohappoja ja entsyymejä, se on myös luontaisesti tulehduksia lievittävä. Se sopiikin mitä mahtavimmin ihonhoitoon ja hiustenhoitoon.  Ihon pH:n rauhoitteluun ruusuviinietikka on mitä mainioin. Ruusuviinietikka vahvistaa ihon suojakerrosta ja kosteuttaa ihoa ja hiuspohjaa. Etikka kannattaa laimentaa ennen käyttöä, sillä pelkän etikan iholle lotraus voi aiheuttaa ihoärsytystä tai ihon tummennusta.

RUUSUVIINIETIKKA HIUKSILLE

Ruusuviinietikka huoltaa hiukset kiiltäviksi ja helpommin käsiteltäviksi. Se hoitaa hiuspohjaa ja torjuu ja rauhoittaa tulehduksia. Hilseilevä kuiva hiuspohja ja kuivat hiukset saavat ruusuviinietikasta kaivattua ravinnebuustia.

Kuivien ja elottomien hiusten elostuttaja: Sekoita teelusikallinen ruusuviinietikkaa lasilliseen vettä, hiero hiuksiin viiden minuutin ajan. Huuhtele vedellä. Käytä kahden viikon hiuspohjaa vitalisoivana kuurina. Jos käytät hiuksille pelkkää vesipesua, raikastaa ruusuviinietikka hiukset.

Hilseen taltuttaja: Sekoita 1:1 ruusuviinietikkaa ja vettä, ravista hyvin. Suihkuta pesun jälkeen kosteisiin hiuksiin ja päänahkaan. Hiero samaan tapaan kuin hiuksia pestessä ja huuhtele.

RUUSUVIINIETIKKA KASVOILLE

Ruusuviinietikka pienentää ihohuokosia, vähentää ihon talintuotantoa ja häivyttää näin myös finnejä ja mustapäitä. Sen sisältämä omenahappo torjuu aknen aiheuttamaa tulehdusta ja sopii oivasti myös rauhoittamaan finnien punoitusta ja ärtymistä puristelun jälkeen. Ruusuviinietikkaa voikin sekoittaa myös yövoiteeseen. Vau, mikä ihmetuote, eikä litrahinta päätä huimaa!

Syväpuhdistava ja tasapainottava kasvovesi: Ruusuviinietikkaa voi pirskotella kasvoille syväpuhdistavana ja tasapainottavana kasvovetenä. Jos et ole käyttänyt omenaviinietikkaa aiemmin, kannattaa seoksesta tehdä aluksi laimea: 3:1 vettä ja etikkaa (3 osaa vettä, 1 osa etikkaa). Kun iho on tottunut etikkaan, voit lisätä etikan määrää 1:1 veden kanssa sekoittaen. Veden sijaan voit käyttää myös esimerkiksi vihreää tai valkoista teetä, kukkaisvesiä tai lisätä mukaan aloe vera -geeliä. Tee kerralla n. 1-2 viikon satsi kasvovettä. Kasvovesi säilytetään jääkaapissa ja ravistetaan aina ennen käyttöä. Itse valmistan kerralla 1-2 dl annoksen, joka mahtuu pieneen sumutinpulloon.

Käyttö: Kasvot puhdistetaan ensin puhdistusaineella, ja tämän jälkeen kostutetaan musliiniliina/pumpuli ruusukasvoveteen ja taputellaan seosta kasvoille. Musliiniliinan voi kastella lähes märäksi liuoksesta, kasvovettä on turha säästellä, sillä iho nauttii kaikesta saamastaan kosteudesta.

Kun aloitat ruusuviinietikan käytön, anna sen vaikuttaa vain 5 minuuttia kasvoilla ja huuhtele kasvot. Ihosi totuttua etikan käyttöön voit lisätä vaikutusaikaa tai jättää huuhtelun kokonaan välistä. Huom! Käytä etikkakasvovettä ainoastaan iltaisin, sillä auringon ja etikan yhdistelmä voi aiheuttaa tummia läiskiä tai ihoärsytystä sen happamuuden vuoksi. Sen sijaan auringon jälkeen ruusuviinietikka on oivallista, se lievittää ihovaurioita ja nopeuttaa auringon polttaman ihon paranemista.

RUUSUVIINIETIKKA VARTALOLLE

Ruusuviinietikka pehmentää ihoa, kiihdyttää verenkiertoa ja hillitsee tulehdusta ja turvotusta. Sillä karkotat hetkessä myös tunkkaiset hajut ja desinfioit ihon luonnonmukaisesti. Vartalon paksummalle iholle ruusuviinietikkaa voi käyttää täsmähoitona myös laimentamattomana. 

Ihokarvojen poistoon: Ruusuviinietikka ehkäisee karvojen sisäänkasvamista ja tulehdusta, ja pehmittää ihokarvoja tehden niiden poistamisesta vaivattomampaa. Ihokarvojen pehmittämiseen voit käyttää etikkaa laimentamattomana tai 1:1 suhteessa. Käytä intiimialueille mietoa 1:3 etikkaliuosta

Ihovaurioille: Ruusuviinietikka myös kiihdyttää verenkiertoa, auttaen esimerkiksi mustelmien paranemista. Sen hapokas koostumus kadottaa myös hyttysenpuremista aiheutuvaa kutinaa ja hillitsee tulehdusta ja turvotusta, ehkäisten paukamien syntymistä ja nopeuttaen ihon paranemista.

Jalkojen raikastukseksi: Jaloille ruusuviinietikka toimii ihanaisena jalkakylpynä. Ihoa pehmittävä ja hikisten jalkojen hajuja neutralisoiva ja desinfioiva liuos hemmottelee kesäjalat kuntoon hetkessä. Sekoita pesuvatiin 2 dl ruusuviinietikkaa ja 0,7 l lämmintä vettä. Upota jalat ruusukylpyyn vartiksi ja huuhtele.

Kukkaisloistoa ruoanlaittoon

Kauneudenhoidon lisäksi ruusuviinietikkaa voi käyttää aivan kuten muitakin etikoita: salaatinkastikkeisiin, marinadeihin, sellaisenaan ruoansulatusta edistämään, maustamiseen ja säilöntään. Erityisesti salaatinkastikkeissa ruusutarhan antimet tuovat mukavaa makujen pyöreyttä ja raikkautta.

Ruusuviinietikan valmistus

Kerää tuoreita ruusunterälehtiä puhtaalta paikalta. Jos ruusuja ei löydy omilta pihoiltasi, muistele mistä löytyisi esimerkiksi villiruusupensaita, tai pohjoisessa luonnossa agressiivisesti leviävää pinkkikukkaista kurtturuusua. Reseptin kurtturuusunlehdet keräsin tällä kertaa Tampereen Leinolasta ja Pyhäjärven rannalta.

Halutessasi voit valmistaa ruusuviinietikan myös kuivatuista ruusuista, mutta väristä tulee huomattavasti kauniimpi tuoreita lehtiä käyttämällä. Kaupan ruusuja en kuitenkaan suosittele käyttämään, sillä ruusutarhan lempeässä mullassa auringonvalosta nauttineet ruusut ovat aivan toista maata kuin ulkomailta tuodut kasvihuonekimput, joita on voitu myös käsitellä kemikaalein.

Ruusuviinietikan tekoon tarvitset:
  • Laajasuisen puhtaan ja keitetyn lasipurkin. Lasipurkki keitetään sen steriloimiseksi. Koska etikan säilyvyys on mainio jo itsessään, pikaisempikin keitto yleensä riittää.
  • Kuivattuja tai tuoreita ruusunlehtiä
  • BiologicOils luomulaatuista omenaviinietikkaa (tai ruokakäyttöön voit ottaa myös valkoviinietikkaa)

 

Oman purkkini tilavuus oli n. 0,5 l ja ruusunlehtiä siihen meni kaksi isoa kourallista. Mitä enemmän ruusunlehtiä sullot purkkiin, sen parempi. Jos viinietikkaa ei riitä koko purkin täydeltä, älä kuitenkaan liioittele – ruusunlehdet kelluvat hitusen pinnassa, mutta etikan pitäisi suunnilleen peittää ruusut. Ruusunlehdet saa sullottua tiiviisti yllättävän pieneen tilaan.

Etikkauutoksen voi tehdä kylmänä tai kuumana. Etikkaa kuumentamalla ruusuista irtoaa makua nopeammin ja vahvemmin. Etikka kuumennetaan kattilassa kiehuvaksi ja kaadetaan ruusun terälehtien päälle. Ruusujen rakennetta voi hivenen pyöritellä rikki esimerkiksi huhmareella tai lastalla. Jos kuuman etikan höyryt aiheuttavat heikotusta tai päänsärkyä, voit huoletta tehdä uutoksen myös huoneenlämpöisestä omenaviinietikasta. Tällöin suosittelemme käyttämään tuoreita ruusunlehtiä.

Kuten jo totesin, minulle etikka aiheuttaa hajultaan suurta puistatusta. Muistan sen lapsuuden päivän, kun isosiskoni kanssa rikoimme vahingossa etikkapullon kaappiin, ja siivosimme sitä tuntikaupalla saadaksemme sotkut piiloon ennen äidin tuloa töistä kotiin. Se oli myös yksi elämäni ensimmäisistä migreenipäivistä. Siksi päädyinkin tekemään kylmäuutoksen, käyttämällä lämmittämätöntä korkealaatuista italialaista luomuomenaviinietikkaa. En hennonut hieroa hentoisten ruusunlehtien rakennetta kovinkaan rikki, vaan ainoastaan painelin niitä vähän lastalla.

Kun omenaviinietikka on kaadettu ruusujen päälle, ruusuviinietikkapurkki suljetaan ja sekoitetaan ravistelemalla parin päivän välein 1-3 viikon ajan.

Osassa löytämistäni ohjeista etikkapurkki jätettiin auringonvaloon lämpenemään, osassa käskettiin pitää etikka jääkaapissa. Koska auringonvalossa olleiden purkkien sisältö näytti kovin samealta, valitsin estetiikan ja laitoin purkin visusti viileään.

Kaksi viikkoa myöhemmin ihanainen etikka oli valmis, ja se oli tuoksultaan ruusuisen huumaava. Etikan tuoksua ei ollut enää havaittavissa lainkaan. Vau! Jatkossa aion todellakin käyttää ruusuviinietikkaani kaikkeen ihonhoitoon.

Kurkuma – kultainen voimajuuri

Curcuma longa

Tiesitkö, että kurkuma on paljon muutakin, kuin curry-ruokien kirkkaankeltainen värisävy? Kurkuma (Curcuma longa) on mauste- ja lääkekasvi, jota kasvatetaan erityisesti Intiassa, Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Kasvista korjataan juuret, joita raastetaan ruokiin tuoreena, tai joista jauhetaan ja kuivataan kurkuma-maustejauhetta. Juurista voidaan myös tuorepuristaa kurkumamehua.

Curcuma longa

 

Kurkumanjuuren sisältämä kurkumiini on viime vuosina ollut monien tieteellisten tutkimusten keskiössä. Sen mahdollisia terveyttä edistäviä vaikutuksia tutkitaan mm. muistiin, tulehduksien hoitoon ja torjuntaan, ja kurkumiinin korkeisiin antioksidanttipitoisuuksiin liittyen. Vaivoja ja tauteja, johon liittyen kurkumaa on tutkittu, ovat mm. kuukautiskivut, muistiongelmat, ja -sairaudet, ruoansulatusongelmat, suolistosairaudet (IBD, Crohn), maksasairaudet,  nivelrikko, multippeliskleroosi, sienitulehdukset, korkea kolesteroli, silmätulehdukset, diabetes, ja myös erilaiset syöpäsairaudet. Joissain tutkimuksissa kurkumaa on annettu potilaille (tulehdus)kipulääkkeiden (diklofenaakki, ibuprofeeni) sijasta.

 

Historiallisesti kurkumaa on käytetty osana kiinalaista ja ayurvedista lääketiedettä jo pitkään ruoansulatuksellisten ongelmien, maksasairauksien, ihosairauksien ja haavojen hoidossa. Länsimaisessa lääketieteessä ensimmäiset maininnat kurkuman käytöstä ovat jo vuodelta 1748, mutta ensimmäinen tieteellinen artikkeli kurkuman käytöstä lääketieteessä julkaistiin vasta vuonna 1937. Kiinnostus kurkumaa kohtaan on heräillyt 90-luvun aikana, mutta vasta 2000-luvun aikana tutkimusten määrä on lähes kymmenkertaistunut.

 

Monet kurkuman terveysvaikutuksista vaikuttuneet tai kurkuman makuun hurahtaneet ovat jo kokkailleet kurkumasta trendikästä mausteisen kuumaa kurkuma latte -maitojuomaa, johon kurkuman ja kookosöljyn lisäksi ripotellaan sekaan mustapippuria, jonka sisältämän piperiinin uskotaan auttavan kurkumiinin imeytymistä elimistöön. Mutta mihin kurkuma oikeastaan auttaa, vai auttaako, ja ketä uskoa kurkumasta puhuttaessa? Kaivelimme akateemisen maailman arvioita kurkumasta tässä päivässä, ja esittelemme nyt lyhyenä katsauksena, mitä tähän mennessä on selvitetty.

 

Ruoansulatuksen ystävä, vatsahaavan lietsoja

Kurkuman on tutkimuksissa arvioitu stimuloivan sappirakon sapentuotantoa, jonka uskotaan auttavan positiivisesti ruoansulatukseen. Saksassa kurkumalle on hyväksytty terveysväittämä, jonka mukaan sitä voi käyttää ruoansulatuksellisiin ongelmiin. Tutkimusaineistoa ruoansulatukseen liittyen on toistaiseksi enemmän eläinkokeista, joiden perusteella on vielä mahdotonta arvioida kurkuman terveyshyötyjä ihmiselle pitkällä aikavälillä. Yksittäisen vertaisarvioidun ihmisillä tehdyn tutkimuksen mukaan kurkuma vähensi turvotusta ja kaasunmuodostusta ruoansulatusongelmista kärsivillä.

 

Myös haavaista paksusuolen tulehdusta (IBD) sairastavilla kurkumasta on saatu positiivisia tutkimustuloksia. Puolen vuoden tutkimusjakson ajan IBD:n oireettoman vaiheen potilaille annettiin kurkumaa tai lumelääkettä osana lääkkeellistä hoitoa. Sairaus uusiutui kurkumiinia saaneista potilaista huomattavasti harvemmalla. Sen sijaan vatsahaavan hoidossa voi kurkumasta olla tutkimusten mukaan myös haittaa. Tutkimuksia kurkuman käytöstä on meneillään myös moniin muihin suolisto-ongelmiin ja -sairauksiin liittyen. Sisäelinten sairauksissa maksasairaudet ovat pääasiallinen tutkimuskohde kurkumiinin käytössä.

 

Eläinkokeista lupaavia tuloksia – vain valistunutta arvailua?

Eläinkokeissa on todettu kurkumiinin ehkäisevän verisuonten kalkkeutumista, joka hoitamattomana voisi johtaa sydänkohtaukseen. Kurkumiiniuute madalsi hiirikokeissa kolesterolitasoja ja esti LDL-kolesterolin nousua, mutta tutkimustulosta ei saatu toistettua koehenkilöillä tehdyssä seurantatutkimuksessa. Eläinkokeissa sekä bakteereilla ja viruksilla tehdyissä laboratoriokokeissa on myös saatu joitain viitteitä kurkuman bakteereja ja viruksia tappavista ominaisuuksia. Tarvitaan kuitenkin vielä pitkiä vertaisarvioituja tutkimuksia koehenkilöillä, ennen kuin voidaan arvioida tarkemmin näiden terveysväitteiden paikkansapitävyyttä. Tutkimusmetodina eläinkokeita pidetään epävarmoina, ja ne antavat lähinnä viitteitä, kannattaako tutkimusta jatkaa koehenkilöillä.

 

Syöpä ja luonnonlääkintä – ketä uskoa?

Kuuma peruna kurkumiinista puhuttaessa on syöpä, jonka käsittely luonnontuotteiden yhteydessä nostaa monilta niskakarvat pystyyn. Onko moraalisesti oikein markkinoida mahdollisesti kuolemansairaille luonnonlääkinnällisiksi väitettyjä valmisteita, tai jopa kehottaa käyttämään niitä lääketieteellisen hoidon sijaan? Kaivelemiemme tutkimusten perusteella voidaan yksiselitteisesti todeta, että syövän parantavaa  ihmelääkettä sytostaattihoitojen korvaajaksi ei ole keksitty, ja jos se keksittäisiin, kuulisimme siitä varmasti.

Kurkumaa on tutkittu paljon myös syövän ehkäisyyn liittyen, ja sen myötä joissain blogeissa kurkumiini on paisunut merkitystään huomattavasti mittavampaan rooliin. Syövän ehkäisyn ja hoidon tutkimuksesta on kuitenkin tuloksia ainoastaan eläinkokeilla, ja tieteelliset tutkimukset puhuvat kurkuman merkityksestä eläinkokeissa vain erittäin maltillisesti muodossa ”kurkumasta voi olla hyötyä syövän ehkäisyssä tai hoidossa” ja lisätutkimusten tuloksia odottaen, olettaen mahdollisten vaikutusten johtuvan korkeasta antioksidanttipitoisuudesta. Lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan kuitenkin vielä useita, ennen kuin voidaan arvioida, olisiko kurkumasta hyötyä ihmisille näin vakavan taudin hoitajana. Blogosfääri tarjoaa monia rinnakkaisia totuuksia, joiden suhteen on parasta pitää pää viileänä ja jalat maassa.

 

Muistin virkistäjäksi ja mielen parantajaksi – kyllä!

Kurkumiini ei ole toistaiseksi osoittautunut ihmelääkkeeksi myöskään Alzheimeriin, mutta muistia parantavasti se voi vaikuttaa. Laajassa tutkimuksessa kurkumiinia annettiin 60-85-vuotiaille koehenkilöille neljän viikon ajan tutkien kurkumiinin vaikutusta kerta-annoksina ja pitkäaikaisena altistuksena. Osa koehenkilöistä sai kurkumiinin sijaan lumelääkettä. Kerta-annoksena kurkumiinin todettiin parantavan keskittymiskykyä ja muistia vaativien tehtävien suorittamista. Mieliala, vireystila ja työmuisti paranivat myös pitkäaikaisen kurkumiinikuurin seurauksena. Kurkumiinia saaneiden koehenkilöiden kokonaiskolesteroli madaltui ja LDL-kolesterolin määrä väheni kokeen aikana.

Rottakokeissa on saatu viitteitä jopa kurkumiinin aiheuttamasta neuroniproliferaatiosta, eli uusien hermosolujen kehittymisestä ikääntyneillä rottayksilöillä. Akateemisissa piireissä erityisesti neuroniproliferaatio herättää suurta kiinnostusta, sillä aiemmin uskottiin, että uusia hermosoluja ei voisi kehittyä välttämättä lainkaan. Kurkumiini paransi rottakokeissa myös kognitiivisia kykyjä, avaruudellista hahmottamista ja muistia. Toimintamekanismia ei ole vielä tunnistettu. Tutkimus jatkuu siis tälläkin osa-alueella.

 

Kurkuma – huuhaata vai voimakasvi?

Sopiiko kurkumaa kutsua siis voimakasviksi? Lukemamme perusteella väitämme, että sopii. Ihmeitä kurkuma ei silti tee. Ihmelääkkeiden nappailun sijaan suositamme oman hoitohenkilökunnan konsultointia sairauksissa, lähdekritiikkiä blogien ylistyksiä lukiessa, ja monipuolista ruokavaliota oikoteiden etsimisen sijaan. Jos lähteet puuttuvat, lupaukset ovat pilvissä, ja kirjoittajalta löytyy kuin sattumalta 5% kurkumaa ja 95% täyteainetta sisältävä pilleri, on syytä suhtautua varauksella lukemaansa. Luomuruokatukussamme tällaisia pillereitä ei kaupata. Sen sijaan kurkumasta innostuneina päätimme tuoda markkinoille aimo pullollisen kurkumaa omimmassa muodossaan – suoraan kurkumanjuuresta tuorepuristettuna.

62015 Kurkumamehu

Tästä pullosta et löydä täyteaineita, ainoa kurkuman oheksi lisätty ainesosa on maissitärkkelyksestä valmistettu sitruunahappo, joka varmistaa kurkuman voima-aineiden säilyvyyden mahdollisimman tuoreena. Koska kurkumanjuuri on varsin tujakkaa tavaraa ja tiivistä olemukseltaan, suosittelemme kulauttelemaan kurkumaa pulloa ronskisti ensin ravistaen. Vain ruokalusikallinen päivässä riittää pitämään mielen virkeänä. Organic Health Kurkumamehu soveltuu oivallisesti myös smoothieihin ja ruoanlaittoon. Kuumiin ruokiin kurkumamehu kannattaa lisätä vasta aivan viime metreillä, jotta sen ravintoarvot eivät turhaan kärsisi kuumentamisesta.

 

Poimi tästä talteen mausteisen herkullisen kurkumasmoothien ohje!

 

Lähteet kurkumiinin lääkinnällisestä käytöstä muistiin liittyen:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25277322

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0031211

 

Pähkinä purtavaksi – aktivoituna!

Voin myöntää sen: olen pähkinöinä luomupähkinöistä. Raksautettuani hampaiden välissä ensimmäisen luomumantelini olin myyty. Näitäkö ihanuuksia olin koko ikäni syönyt lähinnä joulupuuron seassa tai marsipaaniksi jauhettuna? Joissain raaka-aineissa luomun todella maistaa, ja manteli on näistä ehdoton ykköseni!

Tunnustettava on, että myös cashewpähkinöiden kermaisuus on hurmannut minut, salaatteihin ripottelen rasvaisia saksanpähkinöitä, ja parapähkinät paahtuvat uunissa ihanan karamellimaisen rouskuviksi. (Huom! Monityydyttymättömät rasvahapot tuhoutuvat herkästi kuumentaessa, kertatyydyttymättömät kestävät myös lämpöä – eli paahdettuja pähkinöitä herkkuhetkiin, ja jokapäiväiseen käyttöön paahtamattomia! Paahtaessa kannattaa lämpötila pitää maltillisena, ehdottomasti alle 170 asteessa!)

Jos pähkinät ovat jo tuttuja, kannattaa tarkastaa myös oheinen ohje pähkinöiden ravinteiden aktivoimiseen!

detaili9

Muistin virkistykseksi kerrottakoon ensin muutama tiukka fakta pähkinöiden terveellisyydestä niiden rasvaisuutta kauhisteleville:

  1. Pähkinöissä on yllättävän paljon kuitua. Liukeneva kuitu pitää pitkään kylläisenä, ja tämän (ja sen rasvan 😉 ) ansiosta pähkinät pitävätkin kylläisenä pitkään. Mikä mahtava eväs!
  2. Ne pähkinöiden kauhistellut rasvat ovat hyviä pehmeitä rasvoja – 100 grammassa pähkinöitä on n. 30-55 g hyviä rasvoja pähkinälaadusta riippuen. Rasvainen saksanpähkinä (65% rasvaa) sisältää noin kymmenesosan painostaan omega-3-rasvahappoa, alfalinoleenia. Saksanpähkinää ei ole suotta nimitetty aivopähkinäksi! Monet pähkinöistä kohottavat HDL-kolesterolia ja laskevat LDL-kolesterolia, eli vähentävät sydäntautien riskitekijöitä. Ainoa kovan rasvasarjan pähkinä on kookos, jonka käyttöä suositellaankin vain maltillisesti.
  3. Proteiini antaa pähkinöihin potkua. Saksanpähkinässä ja hasselpähkinässä proteiinipitoisuus on noin 9%, cashewissa ja maapähkinässä 14% ja mantelissa jopa 16%. (Vegaanivinkki! Pähkinöillä saa myös hätätapauksessa tuunattua proteiiniköyhästäkin ravintola-annoksesta syötävän!)
  4. Vitamiineista ja kivennäisaineista monien päivittäisen saannin tarve täyttyy pähkinöillä! Listataanpas…
  • Seleeniä saa tarpeeksi elimistöönsä jo 2-3 parapähkinää rouskuttelemalla.
  • E-vitamiinia on monissa eri pähkinöissä: useissa eri muodoissa manteleissa ja hasselpähkinöissä, gammatokoferolina saksanpähkinöissä ja pekaanipähkinöissä, ja makadamiapähkinöissä myös tokotrienoleina.
  • B-vitamiinin lähteenä pähkinät ovat mainioita! Tiamiinia (B1), riboflaviinia (B2), niasiinia tai sen esiasteita (B3) sekä folaattia (B9) saa kaikkia pähkinöistä. Folaattia, jonka puutoksesta suomalaiset monesti kärsivät, on suhteessa eniten maapähkinässä, saksanpähkinässä, cashew-pähkinässä ja hasselpähkinässä.
  • Kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja sinkkiä saa myös lähes kaikista pähkinöistä!

Pieni kourallinen pähkinöitä päivittäin joko välipaloina tai ruokien mukana nautiskeltuna on hyvä ohjenuora terveellisen ruokavalion koostamiseen.

Vaikka kuinka luomulaatuisia pähkinöitä haluaisinkin vain suitsuttaa, seuraa nyt myös pieni tietoisku realiteeteista! Luomumanteleissa on aina mukana myös pieniä määriä karvasmanteleita. Nämä mielipiteet tiukasti vihaan ja rakkauteen jakavat yksittäiset yllättäjät ovat suurissa määrin vaarallisia terveydelle, mutta suurissa määrin tarkoittaisi jo manteleiden napsimista päivittäin kilokaupalla, mikä ei ole muutenkaan suositeltavaa. Parapähkinöissä taas on aina mukana yksittäisiä hivenen tunkkaisen makuisia yksilöitä. Tämäkin on valitettavasti ollut tähän mennessä kaikkien maistelemieni luomuparapähkinöiden ominaisuus, ei siis tyyppivika. Mutta kaikki kukat kukkikoon, kokonaisuudessaan nämä molemmat pähkinät ovat niin valloittavia maultaan, ettei tämä ole ainakaan minun herkutteluhetkiäni häirinnyt vielä koskaan.

Jos nämä asiat olivat jo monet kerrat ja mennen tullen käytyä peruskauraa, voidaankin siirtyä pähkinöiden aktivointiin.

sekoituspalloJo vuosia on terveyshifistelijöiden, superfoodistien ja raakaruoan rakastajien piireissä kohistu pähkinöiden ja siementen aktivoimisesta. Passiivisessa lepomuodossa olevia ravinteita herätellään lempeästi liottamalla niitä ruususuolavedessä ja käynnistellen itämisprosessia.

Ruususuolaa käytetään pähkinöissä ja siemenissä entsyymi-inhibiittorien deaktivoimiseen, joka mahdollistaa itämisen alkamisen. Jos et ole vielä kokeillut tätä niksiä, suosittelen ehdottomasti ottamaan sen seuraavaksi keittiössä ihmettelyn aiheeksi! Omasta mielestäni aktivoidut pähkinät maistuvat kyllä jotenkin muhevammilta, eikä tämä ole lopulta mitään rakettitiedettä, ei ainakaan kun on näin helppo ohje käytössä! Halutessasi voit kokeilla pähkinöiden lisäksi myös siementen aktivoimista.

karkea suola fiilis

Aktivoidut superpähkinät

2,5 dl luomupähkinöitä tai -siemeniä

0,5-1 tl Himalajan ruususuolaa pähkinälaadusta riippuen: pekaani- ja saksanpähkinälle riittää puoli teelusikallista, muille kokonainen teelusikallinen

(voit myös lisätä pienen määrän mausteita joko jo liuotusvaiheessa tai kuivausvaiheessa halutessasi aktivoituja maustepähkinöitä!)

suola_pahkinat

  1. Huuhtele pähkinät. Varaa astia tai pari pähkinöitä ja suolaveden liuotusta varten.
  2. Arvioi, paljonko vettä tarvitaan peittämään pähkinät liotuksen ajaksi. Suola on parempi lisätä veteen ennen pähkinöitä, jotta sen saa sekoitettua tasaisesti.
  3. Sekoita, kunnes suolaliuoksessa on vain vähän tai ei ollenkaan suolaa näkyvissä. Ruususuolan kiteisen kovasta rakenteesta johtuen osa kiteistä voi vaatia pidemmän ajan liuetakseen, älä huolestu siis yksittäisistä kiteistä, riittää kun suurin osa suolasta on liuennut!
  4. Kaada suolavesi pähkinöiden päälle, ja anna liota tarvittava aika. Alla olevasta taulukosta voit tarkistaa liotus- ja kuivatusajat.
  5. Huuhtele lionneet pähkinät lävikössä ja kaada kuivurin kuivaustasolle tai uunipellille. Kuivurissa suositeltu kuivauslämpötila on 42 astetta, uunissa 65 astetta uunin luukku raollaan. Kääntele pähkinöitä säännöllisesti kuivauksen aikana.
  6. Jos aiot varastoida pähkinöitä, tulee niiden olla täysin kuivia! Muuten vaarassa on, että pähkinät homehtuvat. Maistele muutama pähkinä, ja jos ne ovat rouskuvan rapeita ja kuivia, voit turvallisesti säilyttää ne ilmatiiviissä pakkauksessa jääkaapissa tai muussa viileässä tilassa. Tarkista silti pähkinöiden kunto aina ennen käyttöä, jos säilytät niitä pidempiä aikoja! Itselläni pähkinät ovat kuluneet 1-2 viikossa, joten en tiedä kuinka kauan säilyisivät… 😀
Pähkinä/ Siemen Ruususuolaa / 2,5dl pähkinöitä kohti Liotusaika Kuivausaika
Manteli 1 teelusikka 12 h 12 – 24 h
Cashew* 1 teelusikka 3 – 6 h 12 – 24 h
Kuorittu hasselpähkinä 1 teelusikka 7 – 12 h 12 – 24 h
Makadamia 1 teelusikka 7 – 12 h 12 – 24 h
Pekanpähkinä 0,5 teelusikka 7 – 12 h 12 – 24 h
Saksanpähkinä 0,5 teelusikka 7 – 12 h 12 – 24 h
Pinjansiemen 1 teelusikka 7 – 10 h 12 – 24 h
Kurpitsansiemen 1 teelusikkaa 7 – 10 h 12 h
Auringonkukansiemen 1 teelusikkaa 7 – 10 h 12 h

*Cashew muuttuu limaiseksi yli kuuden tunnin liotuksen jälkeen. Siksi niille suositellaan nopeaa liottamista ja kuivausta. Cashewia voi halutessaan kuivata 90 -120 asteisessa uunissa. Korkeampi kuivauslämpötila mahdollistaa nopean kuivauksen.

 

Jos kokeilit ohjetta, kerro meillekin, mitä pidit!

Itse olen kokeillut mm. savustetun, chilin ja wasabin makuisia aktivoituja pähkinöitä ja siemeniä näiden tavallisten lisäksi.

Saksanpähkinäpallo

 

Kauneutta ja hyvinvointia suolasta!

Ruususuola

Suola on ihmiskeholle elintärkeä yhdiste. Sen sisältämä natrium on välttämätön nestetasapainon ylläpitämiseksi sekä lihasten ja hermoston toiminnalle. Valtaosa ihmisistä saa ravinnostaan kuitenkin aivan liikaa suolaa. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja kerryttää elimistöön nestettä. Suolaa valitessaan kannattaakin suosia laadukasta mineraalisuolaa. Monille foodisteille ainoa oikea suola on vaaleanpunainen, mineraalipitoinen Himalajan kristallisuola. En kuitenkaan kirjoita tällä kertaa suolan terveysvaikutuksista, vaan siitä mihin muuhun kuin maustamiseen suolaa voi käyttää. Suolalla on nimittäin desinfioiva ja puhdistava ominaisuus joka tekee siitä monikäyttöisen tuotteen myös keittiön ulkopuolella. Bakteerit eivät voi kasvaa suolassa (siksi sitä käytetään mm. säilönnässä!) ja tätä ominaisuutta voi helposti hyödyntää myös mm. kauneudenhoidossa. Tässä siis muutamia vinkkejä suolan käyttöön osana hyvinvointia!

Ruususuola

Kylpylätunnelmaa

Kylpysuola on varmaan useimmille tuttu tapa käyttää suolaa ihonhoidossa. Suolakylvyssä yhdistyvät kylvyn mieltä ja lihaksia rentouttava vaikutus ja suolan syväpuhdistavat ominaisuudet. Puhdistavasta suolakylvystä on apua myös monien ihottumien hoidossa. Suolakylvystä kannattaa rohkeasti tehdä aika “suolainen”. Ajattele vertailukohteena vaikkapa merivettä, jolla on samankaltaisia ihoa hoitavia vaikutuksia. itse rakastan kylpemistä, mutta harmikseni en omista kylpyammetta. Minusta onkin suuri sääli, kuinka harvoissa kylpyhuoneissa on kylpyamme! Ammeen puuttuessa suolakylvyn voi toki tehdä myös pelkästään jaloille. Ja mikä olisi ihanampi lahja kuin itse tehty kylpysuola. Alla superhelppo ohje aromaterapeuttiselle kylpysuolalle!

himalajan-kristalli-kylpy-suola[1]

  1. Tarvitset karkeaa Himalajan kristallisuolaa, mieleistäsi eteeristä öljyä sekä puhtaan, kannellisen lasipurkin. Kristalli- eli ruususuolan kaunis vaaleanpunainen väri sopii hemmottelevaan kylpysuolaan paremmin kuin hyvin!
  2. Lisää lasipurkkiin kerroksittain suolaa ja eteeristä öljyä. Öljyä voit annostella noin 10 tippaa/100g suolaa. Jos olet herkkä tuoksuille, lisää vähemmän öljyä.
  3. Sulje purkki tiiviisti. Voit myös askarrella siihen kauniin etiketin ja käyttöohjeen, jolloin saat siitä ihanan, itsetehdyn lahjan! Suolaa voi lisätä kylpyveteen noin desin.

Iho hehkumaan!

Perinteisen suolakylvyn lisäksi suolaa voi käyttää myös kasvojen herkän ihon puhdistukseen. Oma ihoni on taipuvainen näppylöille ja epäpuhtauksille. Alun perin aloin käyttää kristallisuolaa torjumaan epäpuhtauksia luonnonkosmetiikkaan keskittyneen  kosmetologini neuvosta. Sittemmin suolasta on tullut ihonhoitorutiinini oleellinen osa. Ihon puhdistaminen suolalla onnistuu seuraavasti: puhdista ensin iholta meikki hellävaraisella puhdistusmaidolla. Sekoita kämmenellä 2-3 tl valitsemaasi luonnon öljyä (manteli-, jojoba-, seesami-, itse olen käyttänyt paremman puutteessa myös pellava- ja jopa oliiviöljyä) sekä 2tl hienoa kristallisuolaa. Levitä seos kasvojen ja kaulan iholle hellävaraisesti kevyesti sormenpäillä pyöritellen. Anna vaikuttaa 5-15 minuuttia  – iholla pitäisi tuntua pientä kihelmöintiä mutta ihomme reagoivat eri tavoin. Jos kovasti kirvelee, älä jätä seosta vaikuttamaan iholle. Huuhdo lopuksi runsaalla haalealla vedellä. Ihotyypistä riippuen voit vielä levittää ihollesi sopivan kosteusvoiteen, mutta öljyn ansiosta ihosi ei välttämättä edes kaipaa kosteusvoidetta. Lopputuloksena on puhdas ja pehmoinen iho, sillä suolarakeet myös kuorivat ihon kuollutta pintasolukkoa. Oma ihoni on hyvin herkkä, mutta silti suola tuntuu sopivan sille erinomaisesti. Se punoittaa kyllä hetken aikaa suolakäsittelyn jälkeen, mutta paljon suurempia oireita ihoni on saanut tavallisesta, ei-luomusta kosmetiikasta.

Voit myös sekoittaa hieman suolaa tavallisen puhdistustuotteesi sekaan, jolloin saat kuorivan kasvojen syväpuhdistusaineen. Puhdistavan ja hoitavan kuorinnan teet sekoittamalla kristallisuolaa hunajaan: anna seoksen vaikuttaa iholla jonkin aikaa sillä myös hunajalla on paljon hoitavia ominaisuuksia. Kuorinnan voit tehdä myös koko vartalolle joko sekoittamalla suolaa öljyyn, hunajaan tai esimerkiksi suihkugeeliin – tai levittämällä suolaa suoraan kostealle iholle. Itselläni erityisesti selän iho nauttii suolakuorinnasta. Huom! En kuitenkaan suosittele suolaa rikkoontuneelle kasvojen tai vartalon iholle. Voin kertoa, että kirveltää…

lips-468915_640

Päänahka pesuun!

Suola sopii myös hiusten pesuun. Olen pessyt hiukseni suolalla silloin, kun haluan pidentää pesuväliä shampoolla. Etenkin näin talvella shampoo kuivattaa päänahkani ihoa, mutta aivan pesemättömällä tukalla en välittäisi kulkea. Kastele ensin hiukset. Hiero sen jälkeen 1-2 rkl hienoa ruususuolaa suoraan päänahkaan. Anna vaikuttaa n. 5 minuuttia (voit esimerkiksi levittää sillä aikaa hoitoaineen ja antaa sen vaikuttaa). Huuhtele runsaalla vedellä. Lopputulos ei ole samanlainen kuin shampoopesun jälkeen, mutta itse tykkään että hiuksiin jää hieman luonnollisuutta. Uskoisin, että suolaa voisi sekoittaa myös shampooseen, jos haluat syväpuhdistavan hiustenpesun. En ole kokeillut, mutta jos sinä olet niin kerro kuinka kävi!

bath-465577_1280

Torju taudit

Kurkku kipeänä? Vanha, mutta edelleen täysin ajankohtainen konsti on kurlata kipeää kurkkua lämpimällä suolavedellä. Kärsin lapsena angiinasta ja nykyäänkin flunssa alkaa lähes poikkeuksetta kurkun kipeytenä. Olen huomannut, että jos kurlaan suolavedellä heti kun kurkkua edes vähän karhentaa, saatan välttyä kipeän kurkun riesalta kokonaan. Sekoita pariin desiin lämmintä vettä 0,5 rkl suolaa ja kurlaa seos pieninä annoksina. Älä niele suolavettä!

Entä onko nenähuuhtelu tuttua puuhaa? Täytyy myöntää, että itseäni jännitti aika paljon kokeilla nenähuuhtelua ensimmäisen kerran. Mielikuvissani toimenpide kuulosti lähinnä samalta kuin veden vetäminen vahingossa henkeen uintireissulla. Nenähuuhtelussa siis kaadetaan nenähuuhtelukannulla lämmintä suolavettä toiseen sieraimeen, ja se jotenkin itsekseen tulee sitten toisesta sieraimesta ulos 🙂  Samalla lähtee räkä ja epäpuhtaudet sieraimista, ja tätä suositellaankin esimerkiksi allergikoille. Ja voin sanoa, että toimii! Nenähuuhtelu avaa nenää ja tekee hengittämisestä helpompaa esim. flunssakaudella – jotkut raportoivat jopa haju- ja makuaistin parantuneen huuhtelun aloittamisen myötä. Ja turhaan jännitin “ekaa kertaani”. Rauhallisesti suun kautta hengitellen huuhtelu käy varsin miellyttävästi. Nenähuuhtelussa tärkeää on huuhteluliuoksen oikea suolapitoisuus – liian suolainen liuos tuntuu ikävältä nenän herkillä limakalvoilla. Noudata siis nenähuuhtelukannun mukana tulevia annosteluohjeita (monesti mukana on myös mitta, jolla suolan mittaaminen käy helposti). Suomeen on putkahdellut viime vuosina erityisiä suolahuoneita, joiden iddea on hieman samansuuntainen – huoneessa hengitetään suolapitoista ilmaa, joka puhdistaa sitten keuhkoja. Käsittääkseni samantyylistä vaikutusta uskotaan olevan suolalyhdyillä ja -lampuilla.

water-180116_1280

Suola on luonnollinen, ympäristöystävällinen ja edullinen raaka-aine. Oletko kokeillut suolaa muuhun kuin mausteeksi? Tuleeko mieleen muita tapoja käyttää suolaa kauneudenhoidossa? Kuulisin mieluusti lisää vinkkejä!

12 askeleen parempi vuosi 2015! Osa 1: Vegaaninen tammikuu

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille! Joulun kiireet ovat ohi ja on aika luoda katse tulevaan.

streamer-237716_640

Vanhan vuoden päättyminen ja uuden alkaminen sisältää paljon latauksia. Uusi vuosi on ajallinen siirtymä, jolloin tarkastellaan kulunutta vuotta, elettyä elämää ja asennoidutaan tulevaan. Uuteen vuoteen liitetään tyypillisesti erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä elämäntapamuutoksia (painon pudotus, tupakoinnin lopettaminen, parempi ruokavalio) ja muita uuden vuoden lupauksia. Itselläni on uuden vuoden lupauksiin hieman ristiriitainen suhtautuminen. Toisaalta pidän hyvänä asiana sitä, että ihminen on kiinnostunut itsensä kehittämisestä ja haluaa elää, voida ja toimia vuosi vuodelta paremmin. Sellainen kehitys lisää koko ihmiskuntamme hyvinvointia. Toisaalta ilman motivaatiota tehdyt, pelkkiin toiveisiin perustuvat uuden vuoden lupaukset voivat myös kääntyä tekijäänsä vastaan, jos lupausten pettäminen aiheuttaa epäonnistumisen tunteita ja sitä kautta lisää kielteisyyttä itseä kohtaan. Kuitenkin pieni itsensä haastaminen on välttämätöntä onnistumisen kokemusten saavuttamiseksi.

being-461698_640

No niin, on myönnettävä että omat uuden vuoden lupaukseni nimen omaan tuppaavat pettämään, ja siksi luovuin niiden tekemisestä jossain vaiheessa kokonaan. Nyt on kuitenkin sellainen olo, että haluaisin yrittää itseni kehittämistä, mutta lempeämmällä ja sallivammalla otteella. Tajusin, että jos kerran tehdyissä päätöksissä on vaikea pysyä koko vuotta, entä jos en pyrkisikään ikuisiin muutoksiin? Ehdotan, että lähtisimme avoimin mielin kokeilemaan erilaisia pieniä parannuksia, mutta aluksi vain kuukauden jaksoissa. Kuulostelisimme ja tunnustelisimme miltä muutokset tuntuvat, ja katsoisimme mitä uusista kokeiluista voisi poimia pitkäaikaisempaan käyttöön. Tein listan asioista ja uusista tavoista, joita haluaisin lisätä elämääni tulevan vuoden aikana ja jaoin ne vuoden jokaiselle kuukaudelle (tekstin lopussa!).

heart-20169_1280

Itselleni ensimmäinen kuukausihaaste tarkoittaa osallistumista vegaanisen tammikuun viettoon. Facebookissa kiertävä Vegaanihaaste haastaa viettämään kuukauden ilman eläinperäisiä elintarvikkeita, kuten maitotuotteita ja kananmunia. Haasteeseen osallistuminen on tehty verrattain helpoksi:  päivittäinen uutiskirje tarjoaa reseptejä ja muuta infoa vegaanisesta ruokavaliosta, ja kampanjaan osallistuvilla on myös mahdollisuus omaan vegaanituutoriin, joka auttaa mieltä askarruttavissa kysymyksissä ja kiperissä tilanteissa. Kampanjalla on informatiiviset ja selkeät nettisivut, joista löytyy hyviä vinkkejä vaikkapa soijarouheen käyttöön tai erilaisiin levitteisiin. Minut ajoi vegaanikokeiluun sen tiedostaminen, kuinka yhtälailla lihateollisuuden lisäksi myös maito- ja munateollisuus tapahtuu tehotuotantotiloilla, joissa ei mitenkään voi olla mahdollisuutta keskittyä yksittäisten eläinten hyvinvointiin. Jo ajatus satojen yksilöiden ahtamisesta pieneen tilaan tekee pahaa – eläimet ovat kuin koneen osia.  Tuntuu nurinkuriselta osallistua hiljaisesti sellaiseen elävien olentojen hyväksikäyttöön. Kampanjan suojelija, kirjailija Laura Gustafsson toteaa:

“Vegaanisen elämäntavan omaksuminen on haaste, mutta haasteellista siitä ei tänäpäivänä tee ainakaan valikoiman tai hyvien neuvojen vähyys. Haastavaa on pikemminkin omien totuttujen tapojen muuttaminen. Kun haaste tulee vastaan, kannattaa kysyä itseltään, tuenko juuri nyt toimintaa, jota haluan tukea, teenkö arvovalinnan, jonka koen oikeaksi – katsoa sitä suurta kuvaa, johon omat valinnat johtavat.”

salad-498203_640Tähän mennessä haaste on sujunut varsin hyvin. Olen kyllä elänyt melko lailla ilman eläinkunnan tuotteita tähänkin saakka, joten muutos ei omalla kohdallani ole niin suuri. Ensimmäinen haaste tuli lauantain brunssilla, kun tajusin ettei tarjonnasta ollut vegaanista juuri muu kuin murot, kurkku, tomaatti, salaatti ja marjat 🙁 Myös kaupan karkkihyllyllä koin hämmennystä, kun mieleni ei tehnyt lakuja tai tummaa suklaata – miksi kaikessa muussa on liivatetta ja maitoproteiinia? Vegaanisen ruokavalion kokeilu auttaa hahmottamaan, kuinka eläinperäistä ruokaa syömmekään.  Annan ensi kuun alussa pienen selvityksen, kuinka kuukausi sujui – sitä ennen haastan sinut mukaan!

Tässä laatimani paremman vuoden 2015 kuukausihaasteet – lähde mukaan, kommentoi tai laadi omasi (ja kerro minullekin!):

  1. Tammikuu: Vegaanihaaste
  2. Helmikuu: Liikuntaa 3 kertaa viikossa
  3. Maaliskuu: Lue 5 kirjaa
  4. Huhtikuu: Ei nautintoaineille: tupakointi, sokeri, kahvi, alkoholi, valitse suosikkisi 🙂
  5. Toukokuu: Vähemmän rahankäyttöä, enemmän läsnäoloa
  6. Kesäkuu: Ulos luontoon – tutustu villivihanneksiin!
  7. Heinäkuu: Kirjoita 10 korttia
  8. Elokuu: Nuku vähintään yksi yö ulkona
  9. Syyskuu: Positiivinen aloitus – aktiivisuutta uusien asioiden aloittamiseen
  10. Lokakuu: Kiitollisuutta, lempeyttä itseä ja muita kohtaan
  11. Marraskuu: Riittävästi unta!
  12. Joulukuu: Luopuminen, eroon turhasta tavarasta

Elintärkeä omega – huolehdi hyvinvoinnistasi helposti!

omega-39467_1280

Omega-rasvahapot tuntuvat olevan jatkuvasti pinnalla ravintokeskusteluissa, eikä suotta. Hyviä, monityydyttymättömiä rasvoja tarvitaan mm. normaalin hormonitoiminnan ylläpitämiseen, kehon välittäjäaineiden tasapainoon, rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiseen sekä energiaksi. Elimistölle välttämättömät rasvahapot omega 3 ja omega 6 ovat sellaisia, joita elimistömme ei itse pysty valmistamaan. Siksi ne täytyy saada ravinnosta. Näistä erityisesti omega 3-rasvahappojen saannista on hyvä huolehtia, omega 6 sisältyy monen ruokavalioon luonnostaankin. Omega 3-rasvahappojen tutkimisesta innostuttiin 70-luvulla, kun tutkijat havaitsivat yhteyden eskimoiden omega 3-pitoisen ruokavalion ja pienen sydäntautikuolleisuuden välillä.

Omega 3-rasvahappoja on runsaasti mm. rasvaisessa kalassa, pähkinöissä ja siemenissä. Siementen lisääminen ruokavalioon on viisas valinta, siemenet kun ovat varsinaisia terveyspommeja. Ne sisältävät vain hyvälaatuista rasvaa, kuten kaikki muutkin kasvikunnan tuotteet. Siementen ravinteikkuus on loogista, sillä niihin on pakattu kaikki tarpeellinen uuden kasvielämän syntymää varten. Luomuruokatukulla on valikoimassaan valmis Omega Mix-siemensekoitus (joka on myös joulukuun kampanjatuotteemme: joulukuun ajan saat sen -30% tarjouksella valikoiduilta jälleenmyyjiltämme!).

22709 Omega mix lo-res

Mitä se sisältää?

Kurpitsansiemen:

Kurpitsansiemen on siemeneksi melko suuri, vihreä ja maukkaan pähkinäinen. Erityisen herkullinen naposteltava se on kevyesti paahdettuna! Kurpitsansiemen sisältää runsaasti paitsi proteiinia, myös magnesiumia, rautaa, mangaania, sinkkiä ja K-vitamiinia.

21601 kurpitsansiemen lo-res

Seesaminsiemen:

Seesaminsiemen on erityisen hyvä kalsiumin lähde. Saat niistä myös rutkasti sinkkiä (etenkin talvella tärkeä vastustuskyvyn ylläpitäjä!), kuitua ja proteiinia. Seesaminsiemen on tahini-tahnan pääraaka-aine.

sesame-316590_1280

Pellavansiemen:

Pellavansiemen on omega 3-pitoisuudessaan ylivoimainen. Sillä on myös paljon muita terveysvaikutuksia. Pellavansiemen hellii vatsaasi, sillä se on hyvin kuitupitoinen. Jos haluat kaiken hyödyn irti siementen ravinteikkuudesta, ne kannattaa liottaa ja/tai rouhia ennen käyttöä.

linseed-514895_1280

Auringonkukansiemen:

Pähkinäinen ja mieto auringonkukansiemen sisältää mm. kaliumia, sinkkiä, seleeniä ja muita mineraaleja, proteiinia sekä B- ja E-vitamiineja.

luomu auringonkukansiemen kuorittu

Kuinka näitä käyttäisi?

Omega Mix, tai yksittäiset siemenet, ovat helppo ja monikäyttöinen lisä buustamaan ruokavaliota monipuolisempaan suuntaan. Niitä voi lisätä salaatin sekaan, smoothieen tai puuroon. Kokeile leipoa omegasämpylöitä korvaamalla n. 1/3 jauhoista siemenillä.  Omega Mixistä saat myös helposti herkullisen naposteltavan seuraavalla kikalla: paahda siemenet kuumalla pannulla nopeasti, parin minuutin ajan. Kaada siemenet kippoon ja lisää sekaan maun mukaan soijakastiketta, n. 1rkl. Paahdettaessa saat siemeniin ihanan pähkinäisen maun, ja soijakastike tekee niihin herkullisen aasialaisen vivahteen. Jos kaipaat vaihtelua, voit myös vetää siemenet suosikkiöljysi kanssa tahnaksi, lisätä ripauksen suolaa ja nauttia leivän päällisenä tai aasialaisen ruuan maustajana! Jos haluat siemenistä kaikki tehot irti, voit kokeilla aktivoida ne liottamalla ensin yön yli vedessä, jossa on ripaus suolaa. Anna siementen sen jälkeen “itää” lävikössä n. 8h ja jos et käytä niitä heti, kuivata siemenet kuivurissa, n. 40-asteisessa uunissa tai lämpimässä auringonpaisteessa leivinpaperille levitettynä.

Life Tastes Good-blogin Nanna laati myös superherkun kuuloisen tyrni-siemen-omega-raakapalleroiden ohjeen, käykääpä kurkkaamassa! Itse ajattelin kokeilla näitä viimeistään uuden vuoden tarjoiluiden osaksi.

Siemenet pitävät kylläisenä pitkään ja soveltuvat useimpien elimistölle hyvin. Mutta miten on, kuuluvatko siemenet ruokavalioosi ja onko niiden käyttö mielestäsi helppoa? Jaa meille parhaat vinkkisi!

 

 

Juhlakauden hyvinvointidrinkki!

Jahas, se on taas perjantai ja viikonloppu tekee tuloaan. Pikkujoulusesonki käy nyt kuumimmillaan, eikä uuteen vuoteenkaan ole enää kuin muutama viikko! Suomessa juhlinta saa tunnetusti helposti kosteat puitteet, ja mikäs siinä kunhan meno pysyy itselle sopivana. Olen ainakin itse huomannut, että näin pimeimpään aikaan juhlimisella on kaksi puolta. Toisaalta on ihanaa lähteä ihmisten ilmoille tuulettumaan ja saada vastapainoa arkiseen aherrukseen. Kuitenkin nyt on se aika vuodesta kun keho on kaikkein kovimmalla rasituksella ja kaipaisi energiaa. Valvominen ja juhliminen eivät välttämättä tuo kaivattua lisäenergiaa, päinvastoin lopputulos saattaa olla jopa tappiollinen.

Mutta hauskintahan juhlimisessa on ihmisten kanssa oleminen ja kuohuvan kilistely. Miksi et siis kokeilisi kaataa lasiisi vaihtelun vuoksi, tai vaikka vuoron perään, alkoholitonta drinkkiä? Heini laati juhlakauden kunniaksi herkullisen, alkoholittoman drinkkiohjeen Organic Collectionin luomukuohujuomasta ja itse tehdystä sitruunalimonadista. Tätä kelpaa kilistellä illanistujaisissa ja pikkujouluriennoissa! Organic Collectionit eivät sisällä lainkaan lisättyä sokeria, joten juoma ei ole liian makea vaan juuri sopivan raikas.

Heinin ohje:

“Tein itse sitruunalimsan jota sekoitin The Organic Collectionin Sitruuna & Omena – kuohujuomaan. Joukkoon lisäsin vain jääpaloja joihin olin jäädyttänyt mukaan karhunvatukoita. Laitoin 1 dl sitruunalimsaa ja 2 dl kuohujuomaa. Maku oli ihanan sitruunainen, runsas. Jos haluaa laimeampaa joukkoon voi lisätä vissyä laimentamaan. Sitruunalimsaa voi käyttää myös niin, että tarjoilee sitä pelkästään vissyn kanssa. Ja mikä estää lisäämästä joukkoon hiukan kirkasta tai giniä.

Vinkin sitruunalimsaan nappasin Hanna G:n blogista. Tein hiukan eri määrillä, ja hyvää tuli!”

Sitruunaista drinkkiä varten tarvitset Organic Collectionin sitruuna-omena-luomukuohujuomaa sekä alla olevat ohjeet sitruunalimsan valmistamiseksi:

sitruunalimsa ainekset

  1. Laita edellisenä iltana jäätymään jääpaloja, joihin jäädytät veden sekaan esim. karhunvatukoita
  2. Pese ja kuori sitruunat kuorimaveitsellä. Laita kuoret kattilaan.
  3. Mittaa kattilaan vesi, sokeri ja halutessasi hiukan vaniljaa.
  4. Anna ainesten kiehua hiljalleen noin 15 minuuttia.
  5. Purista tällä välin kuorimistasi sitruunoista mehu.
  6. Siivilöi keitos, jäähdytä ja kaada joukkoon sitruunanmehu. Jäähdytä hyvin.
  7. Kaada drinkkilasiin jäähtynyttä sitruunalimsaa 1 dl , lisää 2 dl Sitruuna & Omena-kuohujuomaa sekä jääpalat.

drinkitOrganic Collection-luomukuohujuomat valmistetaan Ranskassa. Ne sopivat isompaan ja pienempään juhlaan, ja juomista on saatavilla 4 makua. Sitruuna-omenan lisäksi valikoimaan kuuluu mustikka, mustaherukka sekä vadelma, nam! Ja nämähän maistuvat ihan sellaisenaankin.  Kuohujuomat ovat ovat joulukuun ajan tarjouksessa, joten kannattaa varata näitä pari pulloa joulua ja uutta vuotta ajatellen. Ja hei, kuulisimme mieluusti myös teidän parhaat drinkkivinkit talvisesonkiin! Mausteinen, raikas vai makea?

sparkle range 2014 lo-res

Väsyttääkö? Näin jaksat!

No niin, vuodenkierto on taas siinä vaiheessa että päivä on lyhyempi kuin pimeä aika. Itselleni tämä tarkoittaa väistämättä hidastamista ja kasvanutta unen tarvetta. Harmikseni nämä tarpeet ovat ristiriidassa sen kanssa, että syksy on usein kiireistä aktivoitumisen aikaa. Valon määrä vaikuttaa yksilöllisesti jaksamiseen, mutta itse tosiaan kuulun siihen porukkaan joille valon väheneminen liittyy melko suoraan väsymiseen ja myös mielialan laskuun.

Sen vuoksi ajattelin listata tänne yleisesti hyväksi havaittuja keinoja joilla syksystä saattaa selvitä hieman helpommalla.

1. Riittävä lepo ja säännöllinen rytmi

Älä vähättele unen merkitystä! Nykyinen kiireinen elämänrytmi houkuttelee meitä pihistämään unen määrästä, jotta ehtisimme tehdä enemmän asioita. Se voi kuitenkin olla karhunpalvelus, sillä väsyneenä olemme alttiimpia virheille, mielialanvaihtelulle ja työtehokin kärsii. Säännöllistä unirytmiä kannattaa vaalia, mutta sepä on helpommin sanottu kuin tehty. Itseä kannattaa kuitenkin motivoida, sillä säännöllinen, riittävä uni on todellinen terveysteko.

Vaan mitä tehdä, jos uni ei tahdo tulla? Rauhoittumiseen kannattaa varata riittävästi aikaa illasta. Rauhallisesti suoritetut iltatoimet valmistelevat kehoa lepoa ja unta varten. Makuuhuone kannattaa tuulettaa hyvin ja huolehtia myös puhtaista lakanoista. Elimistömme vireystila myös vaihtelee sykleissä, ja siksi nukkumaan meno kannattaa ajoittaa ennen puolta yötä – sen jälkeen keho siirtyy taas aktiivisempaan tilaan, ja nukahtaminen vaikeutuu.

herkullista_luomua_väsyttääkö

2. D3-vitamiini

D-vitamiinia on viime vuosina tutkittu paljon. Sitä tarvitaan luuston ja hampaiden hyvinvointiin edistämään kalsiumin imeytymistä. Sen puutoksella on havaittu yhteneväisyyttä mm. masennukseen ja  jopa 1. tyypin diabeteksen syntymiseen. D-vitamiinia syntyy, kun auringonvalo on kosketuksissa ihon kanssa. Siksi saamme kesällä d-vitamiinimme pelkällä ulkoilulla. D-vitamiinia on myös runsaasti rasvaisessa kalassa sekä kalaöljyssä, ja sitä lisätään myös moniin maitotuotteisiin, mutta sitä on vaikea saada riittävästi pelkästä ravinnosta. Sen vuoksi monet turvautuvat etenkin piemään vuodenaikaan D-vitamiinia sisältäviin ravintolisiin. Useat D-vitamiinivalmisteet valmistetaan lanoliinista, joka on lampaan villasta eristettävää rasvaa. Itse suosin kasviperäisiä tuotteita, joten olen ottanut ilolla vastaan Luomuruokatukun uuden, suomalaisesta jäkälästä (!) valmistetun, täysin kasviperäisen “Nature’s Own”- D3-vitamiinisuihkeen. Oli tuotteesi sitten suihke tai tabletti, riittävä ja säännöllinen D-vitamiinin saanti kannattaa taas varmistaa näin syksyn pimetessä.

Luomuruokatukku D3-vitamiinispray Natures Own

3. Säännöllinen ateriarytmi

Kuulun itse niihin ihmisiin, joista taatusti huomaa kun verensokeri on alhaalla. En edes muutu ärtyisäksi, vaan voimat vain loppuvat täysin. Hiljalleen olen huomannut, että verensokerin laskua voi myös ennaltaehkäistä 🙂 Tärkeintä on aterioida säännöllisesti ja riittävän usein. Verensokeri pysyy pitkään tasaisena kun aterialle valitsee pitkäkestoisia hiilihydraatteja nopeiden sijaan (täysjyväpastaa ja -riisiä valkoisen sijaan jne, you know). Mutta toisinaan arkeen ilmaantuu yllättäviä käänteitä ja ruokailuväli venähtää. Olen itse alkanut ennakoida tällaisia tilanteita pitämällä mukana aina pientä välipalaa. Kuivatut hedelmät ja pähkinät pysyvät pitkään hyvinä laukun pohjalla. Myös erilaiset eväspatukat ovat näppäriä. Oma ehdoton suosikkini on 9Bar, tuhti ja ravitseva hamppupatukka.

Luomuruokatukku 9Bar eväspatukka

4. Ulkoilu ja liikunta

Kaikki varmasti tietävät, että liikunta ja raitis ilma tekevät ihmeitä niin keholle kuin mielellekin. Mutta ah, miten vaikealta tuntuu vääntäytyä pimeään, koleaan tai sateiseen ulkoilmaan kun sisällä on lämmin ja valmiiksi jo väsyttää! Tässä kannattaa ottaa kaikki keinot käyttöön. Sovi lenkkitreffit ystävän kanssa – on vaikeampi tehdä oharit toiselle kuin pelkästään itselle. Samalla tulee käytyä kuulumiset läpi. Kokeile rohkeasti erilaisia lajeja, jotta löydät sellaisen, joka oikeasti motivoi. Joillekin sopii pehmeämpi jooga tai itämaiset kamppailulajit, toiset nauttivat joukkuehengestä ja kilpailusta, joillekin oman kehon haastaminen vaikka painonnostolla on se juttu. Itse olen tajunnut, että minun kannattaa liikkua heti töiden tai opiskelun jälkeen, ilman että käyn välissä kotona. Toki se tarkoittaa liikuntakamppeiden raahaamista mukana, mutta sekin motivoi – on pakko mennä jumpalle tai lenkkeillä kotiin, kun kamppeet on jo ottanut mukaan. Jos perinteinen liikunta tuntuu vieraalta, kokeile harrastusta jossa liikunta tulee kaupan päälle.  Geokätköily on astetta jännittävämpi tapa liikkua ulkoilmassa omassa lähiympäristössään. Kätköt ovat usein hienoissa luonnonpaikoissa, joihin ei välttämättä muuten tulisi mentyä.

herkullista_luomua_liikunta

Esittelemissäni keinoissa ei ole mitään uutta tai mullistavaa. Mutta ainakin itse huomaan, että syksyn kiireet saavat helposti tinkimään melkeinpä jokaisesta osa-alueesta.  Kiireeseen on helppo vedota, mutta väsymys ei tee kenellekään hyvää. Siksi toivonkin, että pimeimmän kauden ajan olisimme itsellemme armollisia. Itsestään ja omasta jaksamisestaan huolehtiminen on ensisijaisesti satsaus omaan hyvinvointiin, mutta samalla se hyödyttää myös kanssaihmisiä. Toivotankin kaikille rentouttavaa viikonloppua – muistakaa levätä, syödä hyvin ja nauttia rapsakasta syysilmasta!