Herkullista luomua blogi

Tag - lähiruoka

Omega-voimaa!

Viime viikonloppuna kävin maaseudulla ystävieni luona. Laitoimme ruokaa, saunoimme puusaunan lempeissä löylyissä ja kävimme kävelyllä kirpeässä kevätilmassa. Läheisen lähteen vesi oli hyytävän kylmää ja maistui vilvoittavan raikkaalta.

Aamiaispöytään valmistin meille omega-siemenvoita. Olen testaillut monia eri merkkien kurpitsansiemenvoita, auringonkukansiemenpohjaisia levitteitä, tahinia vaaleana, tummana, raakana, paahdettuna ja mustista seesaminsiemenistä valmistettunakin, mutten ole törmännyt vielä monesta eri siemenestä koostuvaan levitteeseen. Niinpä tietysti piti itse kokeilla, onko siemencocktailista leivänpäälliseksi.

Erilaisia siemeniä yhdistelemällä saa kerralla aikaiseksi kunnon voimalevitteen, sekä energia- että ravintosisällöltään, sillä siemenet ovat pullollaan pehmeitä omega-rasvahappoja ja ravinteita. Monet siemenistä ovat myös niin pieniä, että salatin päälle ripoteltuna ne jäävät herkästi pureskelematta ja kulkevat elimistön läpi kokonaisina. Siementen hienontaminen on siis hyvä tapa parantaa niiden ravinteiden imeytymistä.

Tähän ohjeeseen käytin Omega Mix -siemensekoitusta, Salaattisiemensekoitusta, Impolan hampunsiemeniä ja Impolan kylmäpuristettua hamppuöljyä. Kaarlo Impolan kotimaiset ja laadukkaat hampputuotteet tulevat suoraan viljelijältä Huittisista Satakunnasta. Hampussa omegat ovat täydellisessä suhteessa keskenään, ja siksi valitsinkin juuri hamppuöljyn notkistamaan koostumusta.

Jos hamppuöljyn maku tuntuu omaan suuhun liian tujulta, voi  öljyksi laittaa myös esimerkiksi Biologicoilsin kylmäpuristettua saksanpähkinäöljyä tai kurpitsansiemenöljyä.blogi5

Kuuden siemenen omega-voi


1 dl Omega Mix -luomusiemensekoitusta (auringonkukansiemen, kurpitsansiemen, seesaminsiemen, pellavansiemen)
1,5 dl luomu-Salaattisiemensekoitusta (auringonkukansiemen, kurpitsansiemen, pinjansiemen)
0,5 dl Impolan kotimaisia hampunsiemeniä
1 dl Impolan kylmäpuristettua hamppuöljyä
Himalajan ruususuolaa oman maun mukaan

Tämä resepti ei todistetusti vaadi Wilfoja tai VitaMixejä toimiakseen, sillä käytössämme oli Tampereen yliopiston mainiotakin mainiommasta kierrätyshuoneesta uuden kodin löytänyt sauvasekoitin sekoituskulholla! Ilman sekoituskulhoakin varmasti pärjäisi, kunhan varaa tarpeeksi korkeareunaisen astian etteivät siemenet hypi yli laidan.

Ensiksi surruutettiin siemeniä pienemmäksi…

blogi3

Varmuuden vuoksi lisäsin siemenet osissa, sekä hitusen siemenistä vielä viimeisenä öljyn ja suolan kera.

Tavoitteeni oli saada levitteeseen vähäsen sattumia ja suutuntumaa, sekä yksittäisiä kokonaisia siemeniä silmää miellyttämään. Jos haluaa mahdollisimman silkkisen levitteen, kannattaa siemenet jauhaa hienoksi pienissä satseissa ja lisätä öljy lopuksi. Morttelilla voi myös tarvittaessa hienontaa seesamin- ja pellavansiemeniä – noita omega-sissejä, jotka pienen kokonsa turvin saavat vastustettua terän murskaavaa otetta välillä yllättävänkin pitkään. blogi1_webLopputulos: myrkyllisen vihreää ja huumaavan ihanaa siemenvoimaa!

Leipien lisäksi siemenvoi sopii mainiosti myös (kasvis)pihvien seuraksi tai paistettujen uunijuuresten kera.

blogi2_webTässä nautittuna Valo24h:n gluteenittoman reikäleivän kera.

Arviomme: lisää kiitos!

(ps. Ennen kotoa lähtöä kannattaa hymyillä leveästi peilikuvalleen. Iloinen mieli paitsi piristää päivää, myös paljastaa mahdolliset hampaanväleihin jääneet siemenenpalaset… 😉 )

Onko mustikka luomua?

Miten luomu eroaa tavallisesti tuotetuista elintarvikkeista? Mitä eroa on luomulla ja lähiruoalla? Onko luomu terveellisempää? Voiko sieniä tai marjoja kutsua luomuksi?

Vastaan työssäni Luomuruokatukussa usein kauppiaiden ja asiakkaiden kysymyksiin luomusta. Siksi halusin kirjoittaa lyhyesti luomun määritelmistä ja merkityksestä usein esiin tulleiden kysymysten pohjalta – kommentoi, kysy ja ehdota lisää aiheita!

Luomu on lyhenne luonnonmukaisesti tuotetulle ruualle. Luomu viittaa siis nimenomaan maataloustuotteen tuotantotapaan. Tarkoituksena on tuottaa puhdasta ruokaa siten, että myös maaperä säilyy elinvoimaisena. Tässä perustana on monivuotinen viljelykierto, jossa eri kasvilajit vuorottelevat – vuoroviljely pitää maan ravinteikkaana, torjuu eroosiota ja ehkäisee myös tuholaishyönteisten säilymistä ja lisääntymistä. Luomuruoka tuotetaan luonnonmukaisin menetelmin, ilman kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Luomutiloja ja -tuottajia valvotaan tarkasti, ja yritykset tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Luomuruoka on tuotettava ja valmistettava EU:n luomuasetuksen mukaan. Sertifioidun luomutuotteen tunnistat vihreästä lehtisymbolista.

 

Tämä-on-luomua-JPG

Pro Luomun inforgaafi “Tämä on luomua”

Lähiruoka puolestaan on mahdollisimman lähellä tuotettua, tuoretta ja jäljitettävää ruokaa. Lähiruoka on yleensä peräisin pientuottajien tiloilta. Monesti lähiruoan suosiminen tarkoittaa suhteessa parempaa tuloa tuottajalle, kun välikädet jäävät pois tuottajan ja kuluttajan välistä. Myös kuljetusmatkat lyhenevät, jolloin hiilidioksidipäästöt pienenevät. Lähiruoka ei kuitenkaan automaattisesti ole luomua – luomuksi voidaan kutsua vain luomusertifioitua ruokaa, jonka tuotantoprosessia valvotaan. Useiden lähituottajien tuotantotavat ovat lähellä luomun kriteereitä, mutta luomusertifiointiprosessiin ei ole lähdetty sen työläyden tai kustannusten vuoksi.

Entä metsän antimet, sienet ja marjat? Miksi jotkut marjat ovat luomua ja jotkut eivät? Suomalaisten metsien aarteet, metsämarjat, ovat erinomaisen puhdasta ja ravinteikasta ruokaa. Markkinoilla on kuitenkin myös luomumarjoja. Ero on oikeastaan periaatteellinen: Luomuksi voi kutsua luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään hyväksytyiltä alueilta poimittuja metsän antimia, tai erikseen viljeltyjä marjoja (mm. monet pensasmarjat). Luomukeruualueilla on myös jätettävä suojavyöhyke tien tai viljeltyjen peltojen välittömään läheisyyteen -yleensä myös harrastajamarjastaja toimii samoin. Marjojen ja sienten kohdalla luomumerkintä liittyy siis kaupalliseen marjanpoimintaan ja myyntiin, ja luomumarjoja ostamalla voi varmistua siitä että marjat on poimittu sellaisilta aluleilta joilta itsekin marjansa poimisi.

vadelmia

Luomun terveellisyydestä väitellään paljon, ja tutkimustuloksia on kumpaankin suuntaan. Kasviyksilöiden väliset erot mm. ravinteikkuudessa voivat vaihdella lajikkeiden välillä tai johtuen erosta maaperän laadussa sekä kypsyyseroissa korjuuvaiheessa. Yksiselitteistä tutkimustietoa ei ole.  Kuitenkin tavallisesti viljellyistä kasveista jää aina torjunta-ainejäämiä, jotka on mahdollista minimoida luomua suosimalla. Erilaisten kasvintorjunta-, säilöntä- ja lisäaineiden yhteisvaikutuksia on mahdotonta ennustaa. Kemiallisten torjunta-aineiden lisäksi luomussa ei käytetä lainkaan keinotekoisia väri- tai säilöntä- tai makeutusaineita, arominvahventeita tai geenimuuntelua. Siksi itse pidän luomutuotettua ruokaa turvallisempana vaihtoehtona. Makuasioista puolestaan on paha lähteä kiistelemään. Kuitenkin useat ihmiset pitävät luomua myös paremman makuisena. Itse huomaan selkeimmän eron luomumansikassa – suosittelen kokeilemaan ensi kesänä!

Mitkä syyt saavat teidät valitsemaan luomua? Mitä muuta haluaisit tietää luomusta?

P.S. Lue aiheesta lisää mm. seuraavista lähteistä!

Pro Luomu

Luomua – Ilman muuta!

Arktiset Aromit – Luomu-luonnonmarjojen poimintaohje

Eviran luomumääritelmä